perjantai 15. tammikuuta 2016

Mitä psykologian opinnoille kuuluu?

Opetuksen kehittämispäivä 11.1.16
Klo 12–16

Opetuksen kehittämispäivä on vuosittainen perinne, jossa käydään läpi opetussuunnitelmaa kurssi kurssilta opettajien ja opiskelijoiden kesken. Mukana oli opettajien lisäksi kolme opiskelijaa, jotka edustivat opintojen eri vaiheita: perusopintoja, aineopintoja ja syventäviä opintoja.

Päivässä keskusteltiin kurssien sisällöistä, kuten ajankohdista, kirjoista ja suoritustavoista. Päivän tarkoituksena oli viilata uutta opetussuunnitelmaa ja tehdä siihen tarvittavia pienehköjä muutoksia, jotka ilmoitetaan tiedekunnalle helmikuun alussa.

Perusopinnot
Perusopintojen numeroarvostelun koetaan luovan uusille opiskelijoille paineita, jotka voitaisiin välttää hyväksytty–hylätty -arvostelulla. Rästitentin käsitteen toimivuutta pohdittiin: antaako se ymmärtää, että rästitentti voi olla ensimmäinen suorituskerta (koska näin ei ole). Keskustelussa tultiin siihen tulokseen, että ”toinen uusitentti” voisi olla parempi termi. Persoonallisuuspsykologian ”väittämätentin” ongelmana koettiin se, että luennoitsijoiden itse kehittämien kysymysten ymmärrettävyydessä oli suuria eroja.  Tutkimuksen perusteet -kurssi koettiin uusille opiskelijoille vaikeaksi ja kirja vaikeaselkoiseksi. Kirjoista käytiin muutenkin keskustelua ja lopulta päätettiin tarkistaa tentissä hyväksyttävien painosten luetteloita.

Pohdittiin mahdollisuutta vanhempien opiskelijoiden vetämään opintopiiriin: olisiko vanhempien opiskelijoiden sisällä halukkuutta vetää opintopiiriä opintopisteitä vastaan. Suoritukset voisi lisätä vapaavalintaisiin opintoihin.

Aineopinnot
Pohdittiin lapsuuden ja nuoruuden psykologian aiheen vähäisyyttä kurssitarjonnassa. Mietittiin, olisiko mahdollisuutta lisätä lasten ja nuorten arviointi pysyväksi psykologisen arvioinnin kurssiksi.
Koulutuksen sosiaalipsykologian ja Sosiaalisen maailman rakentamisen päällekkäisyyttä on pyritty vähentämään kirjojen ja luennoitsijoiden osalta. Parisuhde, perhe ja vanhemmuus -kurssi tulee muuttumaan opettajan vaihdoksen vuoksi. Myös Ammatillinen vuorovaikutus II muuttuu, sillä opettaja on vaihtunut ja kurssilla kokeillaan flipped classroom -opetusmenetelmää.

Ammatillinen vuorovaikutus I -kurssilla tarjotaan kolme ryhmää. Tavoitteena on korkeintaan 16 opiskelijan ryhmäkoko. Maisterivalinnassa tulleet opiskelijat ovat kokeneet, että tämä käytännöllinen kurssi on tullut liian nopeasti opintojen alussa.

Emootiopsykologia jätetään pois, sillä sisältöjä pidetään vanhentuneina. Sen tilalle tulee terveyspsykologian valinnainen kurssi. Myös Kognitiivisen psykologian kurssia pidetään vanhentuneena, mutta sitä pidetään opetussuunnitelmassa ainakin ensi lukuvuosi.

Syventävät opinnot
Syventävien opintojen kohdalla pohdittiin valinnaisuuden mahdollisuutta. Esimerkiksi Jyväskylässä valitaan maisterivaiheessa suuntautuminen aikuisten tai lasten psykologiaan. Valinnaisuuden vähäisyyden syyksi arveltiin opettajien resurssien vähyyttä aiemmin.

Sisäänottomäärien nostaminen on näkynyt jo syventävissäkin opinnoissa. Ryhmäkokojen kasvamisen koetaan lisäävän paljon opettajan työtaakkaa.

Syventävien opintojen metodologiakursseissa on koettu ongelmalliseksi se, että kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen gradun tekijät ovat eriarvoisessa asemassa: kvantitatiivisen gradun tekijät voivat tehdä kurssityön suoraan gradullaan Kyselytutkimuksen kurssille kun taas kvalitatiivisen gradun tekijät ”joutuvat” käymään Narratiivisen psykologian ja tekemään sinne erillisen harjoitustutkimuksen, jos heidän gradunsa ei ole narratiivinen. Mietittiin, olisiko mahdollista, että kurssin voisi suorittaa eri tavalla, jos kvalitatiivinen gradu olisi muuta kuin narratiivinen.

Ammatillinen vuorovaikutus II -kurssin opetusta kehitetään ja kurssilla kokeillaan uusia pedagogisia menetelmiä. Käytäntöä haluttaisiin lisätä kurssilla edelleen. Kurssin palauttamista syventäviin opintoihin mietittiin: tällöin opiskelijoilla olisi enemmän pohjaa. Kurssille voitaisiin lisätä ohjauksen opetuksen tapaan käytännön harjoittelu.

Edeltävien opintojen vaatimuksen tarkoituksena on ohjata opintojen etenemistä niin, että opettajat voivat ennustaa kurssien ryhmäkokoja. Esimerkiksi Ammatillinen vuorovaikutus I on edellytyksenä monille muille kursseille. Keskusteltiin oikeuspsykologian sivuaineen vaatimuksesta Rikos- ja prosessioikeuden suorittamisesta ennen oikeuspsykologian sivuaineen aloittamista. Vaatimuksen syynä on vastavuoroisuus: myös oikeustieteiden opiskelijoiden on suoritettava Terveyden ja mielenterveyden perusteet -kurssi ennen oikeuspsykologian sivuainekokonaisuutta. Lisäksi oikeuspsykologian sivuaineessa opiskelijan on tunnettava rikosoikeusprosessia ja oikeuspsykologian käsitteitä. Metodologisista kursseista pohdittiin, onnistuuko tilastotieteiden ja kvantitatiivisen tutkimuksen kurssien välillä risteily. Vastaus on kyllä: jos olet suorittanut ensin tilastotieteiden kurssin, voit jatkaa Kvantitatiivinen tutkimus II -kurssille.

Puhuttiin opiskelijoista, jotka tekevät paljon kursseja gradun kanssa samaan aikaan. Opettajien näkökulmasta he ovat olleet hyvin kuormittuneita ja alkaneet priorisoida kursseja, jolloin he panostavat toisiin kursseihin enemmän ja toisiin vähemmän. Opettajan näkökulmasta on harmittavaa, jos opiskelija suorittaa kurssin puoliteholla.

Sosiaalisten erojen psykologian ajankohta on vaihdellut vuosien myötä, eikä ensi lukuvuoden ajankohta ole selvillä opettajan vaihdoksen vuoksi (kurssin ottaa ensi vuonna hoidettavaksi psykologian uusi opettaja). Mietittiin mahdollisuutta joustavuuden lisäämiseen kurssin suorittamisessa, sillä kurssin epävarma aikataulu voi vaikeuttaa opiskelijoiden valmistumista tai harjoitteluun lähtemistä.

Yleistä keskustelua opinnoista
Kurssien opintopistemääriä mietittiin. Opettajat pyrkivät vertailemaan kurssien suoritustapoja ja työmääriä suhteessa opintopisteisiin. Pohdittiin sitä, kuinka opettajat kokevat usein suurta intohimoa opettamaansa aiheeseen ja innostuvat helposti. Kuitenkin opiskelijoiden näkökulmasta opinnot voivat olla liian kuormittavia. Ennemmin on pyrittävä keventämään kuin lisäämään asiaa kursseille.

Läsnäolojen tarkentaminen: jos luennot netissä, olisi sekä opiskelijoiden että opettajien kannalta helpompaa, jos luennot voisi katsoa omassa tahdissa kotona. Opiskelijoita on kiinnostanut mahdollisuus opiskella kesällä, joten Psykamoodleen tehdään lista kursseista, jotka voi suorittaa kesällä.

Keskusteltiin parhaista tavoista suorittaa kursseja: sopiiko opiskelijoille parhaiten oppimispäiväkirja, tentti, esitys vai essee? Mikä olisi mielekkäin tapa opettaa, oppia ja arvioida oppimista? Itse ehdotin, että tärkeintä on se, että erilaiset suoritustavat vaihtelevat. Se mahdollistaa paitsi vaihtelun myös sen, että jokainen pääsee näyttämään vahvuutensa.

Osa opiskelijoista on kokenut kaipaavansa enemmän läsnäoloa opinnoissa. Heistä on tuntunut, että he ovat ajautuneet istumaan yksin kotona ja kaipaamaan vuorovaikutusta. Keskustelussa emme kuitenkaan saaneet selville, mitä opintojen vaihetta tällaiset ongelmat koskevat. Toisaalta suuri määrä pakollista läsnäoloa voi tuntua hyvin kuormittavalta.


Paljon siis saatiin aikaan hyvän keskustelun avulla. Oli mukava huomata jälleen kerran, että opiskelijoita kuunnellaan mielellään ja että yhteistyö on mahdollista :) Mukavaa opiskelua kaikille!

Terveisin,
Roosa